Päivän epistola olkoon armokuolema eli eutanasia. Eduskunnan kukkahatut keskustelivat eilen eutanasia-aloitteen hylkäämisestä ja saattohoidon parantamisesta.
Jälkimmäisessä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta on se nyt saatana, että 2010-luvulla ei ihminen saa kuolla arvokkaasti, vaan pitää kituuttaa hamaan loppuun saakka. Itsemurhan sinänsä pystyy lähes kuka tahansa tallaaja tekemään, mutta todennäköisesti siinä ei ole kyse mistään arvokkaasta lähdöstä. Saatikka sitten, jos on Schumacherin kaltaisessa vegetaarisessa tilassa, jolloin ei itse edes pysty vaikuttamaan mihinkään. Kyllä tässä helvetin esikartanossa pitää voida viettää loput päivänsä vaikka paskat vaipoissa!
Hesari uutisoi eilen myös australialaisesta 104-vuotiaasta tiedemiehestä, joka haluaa vaihtaa hiippakuntaa arvokkaammalla tavalla, kun elämä ei enää ole elämisen arvoista. Tällaista arvostan! Kenelläkään ei ole meitä täällä oikeutta pitää, kun kerran on jo pakotettu tänne tulemaan. Australian laki näkyy olevan yhtä takapajuinen kuin meilläkin, mutta siellä näyttää toivoa olevan asian muuttumisesta. Pahoin pelkään, että Suomessa teknologian kehittyessä ja kukkahattujen pysyessä vallassa, kuolevia voidaan pitääkin "elossa" seuraavat 300 vuotta. Hauskaa viikatemiehen odottelua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti